Mitoitukset

Mitoituksia on monelaisia.

Mitoituselementin osat ovat mittaviiva, mitansiirtoviivat, mittapäät ja mittateksti.

Mitoitukset ovat oletusarvoisesti täysin assosiatiivisia, jolloin ne ovat ensinnäkin yksittäisiä elementtejä ja toiseksi muuttuvat venytyksissä ja skaalauksissa:

  • Jotta mitoitus olisi assosiatiivinen, tulee MITTA_ASSOS-muuttujan arvon olla 1 (oletus). Muuttujan arvon ollessa 0 mitoitus syntyy erillisiksi elementeiksi (mittaviivat viivoja, mittateksti tekstinä ja mittanuolet nuolia). Tällöin mitoitus ei myöskään muutu venytyksissä ja skaalauksissa.

  • Jos mittaelementin mittaluku muutetaan manuaalisesti toiseksi kuin ohjelman ehdottama, ei kyseinen mittaelementti ole enää assosiatiivinen. Näin ollen mittaluku ei muutu, kun mitoitusta venytettään tai skaalataan, vaan lukuarvona näkyy aina käyttäjän manuaalisesti asettama luku oikeasta arvosta huolimatta.

  • Assosiatiivisen mitoituksen teksti-kenttä on aina tyhjä. Mikäli lukuarvo on syötetty manuaalisesti, luku on muokattavissa muokkaamalla mitoituksen tekstiä. Poistamalla manuaalisesti syötetyn mitoituksen arvon tekstikentästä, muuttuu mitoitus automaattisesti takaisin assosiatiiviseksi. Mikäli mitoitukselle halutaan kirjoittaa tekstiä assosiatiivisen mittaluvun lisäksi, mittaluku on korvattava <> -merkeillä. Esimerkiksi kirjoittamalla mitoitustekstiksi "Tämä mitta on <>mm pitkä", se näkyy kuvassa 50py pitkän mitoituksen tekstinä "Tämä mitta on 50mm pitkä".

  • Mittatekstiä ei kysytä piirrettäessä mitoitusta. Mittatekstin kysymisen voi asettaa päälle asettamalla järjestelmämuuttujalle MITTATEKSTIKEHOTE arvoksi 1.

Koska mitoitusasetuksia on suuri määrä, on niiden käytön helpottamiseksi ns. mitoitustyylit, joihin voidaan tallentaa halutut arvot mitoitusasetuksille. Jokaisella kuvaan tehdyllä mitoituselementillä on aina mitoitustyyli, ja kun tietyn mitoitustyylin asetuksia muutetaan, päivittyvät muutokset kaikkiin samalla mitoitustyylillä tehtyihin mittaelementteihin. Ohjelman oletusmitoitustyyli on PERUS.

Samalla mitoitustyylillä tehtyihin mittoihin halutaan kuitenkin usein toisistaan poikkeavia ominaisuuksia. Tällaisia ovat esim. desimaalien määrä ja ennen kaikkea toleranssiarvot. Jotta jokaiselle ominaisuuksiltaan toisistaan eroavalle mitoituselementille ei tarvitsisi luoda omaa mitoitustyyliä, voidaan elementeille tehdä mitoitusohituksia.