Viivatyypit

VIIVATYYPPI

Ohjelma sisältää useita erilaisia viivatyyppejä, joita voidaan käyttää elementtien piirtoon. Viivatyypit määritellään viivatyyppitiedostoissa. Käyttäjä pystyy itse määrittelemään viivatyyppejä muokkaamalla näitä tiedostoja tai tekemällä kokonaan uusia viivatyyppitiedostoja. Cads.lty-viivatyyppitiedostossa (oletus) jokaisesta viivatyypistä löytyy kolme erilaista versiota: ns. normaali, lyhyt ja pitkä. Erot näkyvät toistuvan kuvion pituudessa. Viivatyypit tulostuvat täsmälleen samanlaisina kuin ne näkyvät kuvaruudulla.

Viivatyyppien käyttö

Oletuksena kuvaan on ladattu kolme viivatyyppiä: EHYT, SYMBOLI ja TASO. Kun viivatyyppi otetaan ensimmäisen kerran käyttöön kuvassa, latautuu se viivatyyppitiedostosta kuvaan, jonka jälkeen käytetyt viivatyypit kulkevat kuvatiedoston mukana.

Jokainen elementti piirretään aina jollain viivatyypillä. Halutun viivatyypin voi asettaa käyttöön ominaisuudet-ikkunasta silloin kun yhtään elementtiä ei ole kuvasta valittuna tai valitsemalla viivatyyppi Perustoiminnot 1  -työkalurivillä olevasta alasvetovalikosta.

Mikäli viivatyyppiä ei ole käytetty vielä kuvassa, sitä ei näy suoraan pudotusvalikossa vaan se pitää ensin ladata kuvaan valitsemalla pudotusvalikon vaihtoehto Muu viivatyyppi. Kuvaan ladattu viivatyyppi voidaan asettaa käyttöön (tai ladata uusi viivatyyppi kuvaan) myös dialogista valitsemalla Työkalut > Viivatyyppi > Viivatyyppi.

Elementin viivatyypin vaihtaminen on nopeaa valitsemalla elementti ensin esimerkiksi Tartuntamuokkauksella ja vaihtamalla sitten viivatyyppi halutuksi suoraan pudotusvalikosta tai ominaisuudet-ikkunasta.

Viivatyyppi symbolin viivatyypin mukaisesti

SYMBOLI-viivatyyppiä käytetään symboleja luotaessa. Mikäli symboli piirretään jollakin tietyllä viivatyypillä (esim. PISTEKATKO) ei kuvaan haetun symbolielementin viivatyypin vaihtaminen vaikuta näytettävään elementtiin, vaan se näytetään aina luontivaiheessa määritetyllä kiinteällä viivatyypillä (esim. PISTEKATKO). Mikäli symbolielementin viivatyyppiä kuvassa halutaan vaihtaa samoin kuin muidenkin elementtien viivatyyppiä, tulee symbolin ne osat piirtää luontivaiheessa viivatyypillä SYMBOLI.

Viivatyyppi tason viivatyypin mukaan

TASO-valintaa käytettäessä elementin viivatyyppi määräytyy sen tason mukaan, jolla se sijaitsee. Tälläisessä tapauksessa tasolta määräytynyt elementin viivatyyppi vaihtuu automaattisesti, mikäli tason viivatyyppiä vaihdetaan.

Viivatyyppikerroin

Viivatyyppikertoimella määritellään viivatyypin "koko". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka pitkiä esim. katkoviivan viivakohdat ja tyhjät välit ovat. Mikäli  viivatyyppikerroin on  liian pieni, kauemmaksi zoomattaessa katkoviiva alkaa näyttää ehyeltä, koska katko- ja väliosat eivät enää erotu toisistaan. Asettamalla viivatyyppikertoimeksi esimerkiksi 2 skaalautuvat viivatyypit kaksinkertaisiksi:

Alkuperäinen:

Skaalattu kertoimella 2:

Viivatyyppikertoimen voi vaihtaa valitsemalla Työkalut > Viivatyyppi > Viivatyyppi. Kerroin vaikuttaa kaikkiin kuvan viivatyyppeihin.

Viivatyypin määritys

Viivatyyppejä käytetään oletuksena Sovellushakemistossa olevasta tekstitiedostosta CADS.LTY. Tiedostoa muokkaamalla käyttäjä voi luoda omia viivatyyppejään tai muuttaa jo olemassa olevia viivatyyppejä. Tässä tiedostossa määritellyt viivatyypit tulostuvat tulostimelle aina juuri samanlaisina kuin ne tulostuvat kuvaruudullekin.

Järjestelmämuuttujaan VTTIEDOSTO voidaan luetella puolipisteellä eroteltuna ne viivatyyppitiedostot, joista viivatyyppejä etsitään.

Viivatyyppitiedostossa määritellään kukin viivatyyppi seuraavasti:

Viivatyypin nimi merkin "*" jälkeen.

Viivatyypin selventävä kuvaus. Kuvauksella ei ole merkitystä viivatyypin piirtymiseen.

Määritellään pilkuilla erotetuilla luvuilla näkyvät ja näkymättömät osat. Positiivisella luvulla ilmaistaan näkyvän osan pituus millimetreinä ja negatiivisella luvulla näkymättömän osan pituus. Viivatyypistä tarvitsee määrittää ainoastaan yksi jakso.

Jaksoon voidaan sisällyttää myös kirjaimia.

["merkki",Merkkilajitiedosto,x-siirtymä,y-siirtymä,koko]

Mikäli luku on nolla piirtyy siihen piste.

Pistekatkoviiva kahden piirustusyksikön viivoilla ja yhden piirustusyksikön väleillä.

*PISTEKATKOVIIVA, Kahden piirustusyksikön osat - pii rustusyksikön välit

2,-1,0,-1

Pisteviiva viiden piirustusyksikön välein.

*PISTE, Pisteitä 5 piirustusyksikön välein

0,-5

Katkoviiva, jonka katkon kohdalla on kirjain X tekstityylillä PERUS.

*X, - X - X - X - X -

6,-2,["X",PERUS,x=-1,y=-1,s=2],-2

Huom!  Viivatyypin määritys täytyy aina aloittaa ehjällä osalla eli ensimmäinen luku on positiivinen tai nolla.

Huom! Piirretyn viivan ensimmäinen ja viimeinen jakso saattavat olla eripituisia kuin muut, koska ohjelma venyttää viivan niin, että molemmissa päissä on ehyttä viivaa.

Lue myös