Valikot

Ohjelman kaikki valikot ja työkalurivit määritellään erillisissä valikkotiedostoissa (.MNU). Esimerkiksi perustoimituksen valikot ja työkalurivit on määritelty yhdessä CADS.MNU-tiedostossa, ja kuvake- ja tekstivalikot on määritelty tiedostossa CADS2.MNU.

Käytössä on viidenlaisia valikoita: alasveto-, teksti-, kuvake- ja näppäimistövalikoita sekä työkalurivejä. Yhteistä näille kaikille on se, että toiminnot kuvataan valikkotiedostoissa komentojonoina. Katso lisätietoja kohdasta Komentojonot ja makrot. Voit määritellä komentojonon joko suoraan valikossa tai erillisellä komentotunnuksella.

Valikkotiedostot ovat tekstitiedostoja, jolloin voit luoda ja muokata niitä tekstieditorilla. Voit muokata osaa valikoista myös piirtotilassa. Katso lisätietoja kohdasta Mukauta työkalurivejä ja Muokkaa kuvakevalikkoa. Valikkotiedosto jakautuu osiin, jotka on yksilöity avainkentillä.

Määritä kuvakevalikot ja tekstivalikot eri valikkotiedostossa kuin alasvetovalikot ja työkalurivit.

Aloita eri valikkotyyppien ja muiden osien määrittelyt avainkentällä, joita ovat:

  • Ryhmätiedoissa on määritelty resurssitiedostot, jotka sisältävät työkalurivien painikkeita sekä alasvetovalikoiden kytkennät muihin alasvetovalikoihin. Osion syntaksi on seuraava:

    [Ryhmätiedot]

    Määrittää mistä resurssitiedostoista (.dll) etsitään työkalurivien painikkeita.

    Määritetään alasvetovalikoiden kytkennät. Rivin syntaksi on:

    Kytke=komentotunnus -= | = | += komentotunnus

     -= valikko lisätään ensimmäisen valikon eteen.

     = valikko korvaa ensimmäisen valikon.

     += valikko lisätään ensimmäisen valikon perään.

    Nimi=valikkoryhmän näkyvä nimi

    [Ryhmätiedot]

    Resurssit=scads.dll;buttons.dll

    Nimi=Electrical

    Kytke=CADS.ID_POP_IKKUNA-=ID_AVV_PK

     

    [Alasvetovalikko]

    ALIVALIKKO "Piirikaaviot", ID_AVV_PK

    {

    ...

  • Alasvetovalikot sijaitsevat sovelluksen otsikkorivin alla ja koostuvat alivalikoista. Alivalikot puolestaan koostuvat valikkoalkioista. Määrittele alasvetovalikot valikkotiedostossa avainkentän [Alasvetovalikko] jälkeen.

    Alivalikon määrittely on seuraavan muotoinen:

    ALIVALIKKO

    "otsake"

    • Alasvetovalikon otsake on alivalikon tai valikkoalkion näkyvä osa, ja se voi normaalin tekstin lisäksi sisältää seuraavia erikoismerkkejä:

      • & – Pikanäppäin-määritys. Kun valikko on auki ja painat näppäintä, toiminto käynnistyy.

      • \t – Näppäinyhdistelmä. Kun valikko on kiinni ja painat näppäimiä, toiminto käynnistyy.

    [liput]

    • Alasvetovalikon lippumäärityksiä on kaksi:

      • JAKO – Valikko jakautuu uudelle riville (käytetään päävalikossa).

      • JAKOVIIVA – Valikko jakautuu uudelle sarakkeelle (käytetään alivalikoissa).

    [,"opastemerkkijono"],

    Komentotunnus

    {

    valikkoalkio

    valikkoalkio

    ...

    }

    Valikkoalkio voi olla alivalikko, komento tai erotin. Valinnaiset osat on osoitettu []-merkeillä. Valikkoalkion rakenne on jompikumpi seuraavista:

    • "alkion otsake", "komentojono" [,liput] [,"opastemerkkijono"]

    • "alkion otsake", komentotunnus, [,liput]

    Työkalurivi sisältää bittikarttamuotoisia kuvakkeita. Kustakin kuvakkeesta voi käynnistää yhden komennon. Työkalurivi voi kellua piirtoikkunan päällä, tai sen voi telakoida piirtoikkunan reunaan. Voit muokata työkalurivejä myös piirtotilassa. Katso lisätietoja kohdasta Mukauta työkalurivejä.

    Työkalurivien määritys koostuu kolmesta tiedostosta:

    • Komentomäärittely valikkotiedostossa (.MNU)

    • Käännetty valikkotiedosto (.MNS)

    • Työkalurivin painikkeiden kuvakkeet (.DLL tai .BMP)

    Kuvakkeet ovat bittikarttamuotoisia kuvia, jotka on tallennettu joko sovelluslaajennustiedostoina (esim. Buttons.dll) tai erillisinä bittikarttatiedostoina (.BMP).

    Tallenna työkalurivien näkyvyys, sijainti ja rivimäärä asetustiedostoon Cads.ini. Ohjelma lukee näiden määritysten oletusarvot valikkotiedostosta.

    Määritä työkalurivi valikkotiedostoon avainkentän [Työkalurivi] jälkeen. Voit ilmoittaa valikkotiedostossa usean eri työkalurivin painikkeiden toiminnot.

    [Työkalurivit]

    TYÖKALURIVI "Työkalurivin_nimi", komentotunnus, "näkyvyys sijainti koordinaatit rivimäärä"

    {"painike", komentotunnus}

  • Voit muokata näppäimistövalikoita myös piirtotilassa.

    Määrittele näppäimistövalikko valikkotiedostoon avainkentän [Näppäimistövalikko] jälkeen. Näppäimistövalikko koostuu riveistä, jotka ilmoittavat komentojonon ja näppäimen, johon ohjelma kytkee komennon. Rivin rakenne on seuraava:

    "näppäin", "komentojono"

    Katso lisätietoa kohdasta Komentojonot ja makrot.

    Voit käyttää seuraavia näppäimiä:

    • Ctrl+A...Ctrl+Z

    • F1…F9

    • Funktionäppäinten Shift- ja Ctrl-yhdistelmät

    Huom! Jos olet määritellyt Windowsissa jollekin sovellukselle pikanäppäinyhdistelmän, et voi käyttää sitä näppäinvalikossa. Lisäksi Windows on varannut käyttöönsä F10-näppäimen, jolla voit siirtyä alasvetovalikoihin.

    [Näppäimistövalikko]

    "CTRL+Q", "^E^E'lopeta^#"

    Tiedostossa tarvitsee olla rivit ainoastaan niille funktionäppäimille, joita haluat käyttää. Rivien järjestyksellä ei ole väliä.

  • Määritä osoitinlaitevalikko valikkotiedostoon avainkentän [Osoitinlaitevalikko] jälkeen. Osoitinlaitevalikko koostuu riveistä, jotka ilmaisevat komentojonon ja näppäimen, johon komento kytketään. Rivin rakenne on seuraava:

    "näppäin", "komentojono"

    Katso lisätietoja kohdasta Komentojonot ja makrot.

    Voit käyttää seuraavia näppäimiä:

    • 1...n

    • Funktionäppäimet

    • Fuktionäppäinten Shift- ja Ctrl-yhdistelmät

    Et voi käyttää 0-näppäintä eli hiiren vasenta painiketta. 2-näppäin eli hiiren rulla on varattu zoomaukselle ja panoroinnille. Jos haluat määritellä painikkeelle toiminnon, se käynnistyy, kun kaksoisnapsautat rullaa.

    [OsoitinlaiteValikko]

    "SHIFT+1", "|TVALIKKO CADS2^#PAINIKEPERUS^#KURS^#"

    "2", "^E"

    Esimerkissä hiiren oikea painike on ohjelmoitu avaamaan tekstivalikko Painikeperus ja rullan (painike 2) kaksoisnapsautus vastaamaan Esc-näppäimen painallusta.

  • Kuvakevalikot ovat ruudulle aukeavia graafisia valikoita, joista voit valita eri toimintoja. Voit avata useita kuvakevalikkoja ruudulle yhtä aikaa. Suuri osa toimintovalikoista on työkalurivejä, mutta joissakin tilanteissa kuvakevalikko on parempi vaihtoehto.

    Kuvakevalikkokokonaisuudet rakentuvat tyypillisesti kahdesta tiedostosta:

    • Varsinainen valikkotiedosto, jonka loppupääte on .MNU

    • Valikoissa käytettävät kuvakkeet sisältävä kuvakekirjastotiedosto, jonka loppupääte on .VLB

    Kuvake on kuvasta luotu kuvamuoto, jota käytetään kuvakevalikoissa. Piirrä ja tallenna kuvakkeeksi KUVAKE-komennolla se, mitä haluat näkyvän valikossa. Voit tallentaa kuvakkeita kuvakekirjastoihin, jotka voivat sisältää rajattoman määrän yksittäisiä kuvakkeita.

  • Tekstivalikot ovat tiedostorakenteeltaan kuvakevalikoiden kaltaisia. Ne eroavat ulkoasunsa puolesta, sillä tekstivalikoissa ei nimensä mukaisesti ole grafiikkaa vaan tekstirivejä. Kun valitset rivin, voit käynnistää riviin tallennetun komentojonon.

    Määritele tekstivalikko valikkotiedoston kentän [Tekstivalikko] alle.

    Jos tekstivalikossa on enemmän rivejä kuin ohjelma voi kerralla näyttää, ohjelma lisää valikkoon vierityspalkin.

    Avaa tekstivalikko Tvalikko-toiminnolla. Katso lisätietoja kohdasta Tekstivalikon avaaminen näytölle.

  • Valikossa voidaan määritellä valikkoalkio, johon on komentojonon sijaan määritelty komentotunnus. Komentotunnus sisältää varsinaisen komentojonon opastemerkkijonoineen. Lisäksi komentotunnus voi sisältää valikkoalkion tilaan liittyvät ehdot. Komentotunnukset määritetään valikkotiedostossa avainsanan [Alkiotiedot] jälkeen.

    Komentotunnuksen määrittely on seuraavanlainen:

    • ID_komentotunnus – Jokaisella komentotunnuksella täytyy olla yksilöllinen koodi, joka alkaa merkeillä ID_. Tunnuksena kannattaa käyttää toimintoa kuvaavaa nimeä. Komentotunnukset, joiden alku on IDCADS_ ovat ohjelman sisäisiä tunnuksia, joita ei voi muuttaa.

    • "Tilarivin opastemerkkijono\nOpastemerkkijono" – Opastemerkkijono koostuu kahdesta osasta, jotka on erotettu merkinnällä \n. Alkuosa on tilariville tulostuva, yleensä pidempi toiminnon kuvaus. Jälkimmäinen merkkijono tulostuu työkaluriveissä kursorin viereen.

    • Komento="komentojono" – Avainsanan Komento= jälkeen määritellään varsinainen komentojono, jonka komentotunnus suorittaa (aiheesta enemmän, katso Lisäkäsikirja).

    • Valittu=lauseke – Avainsanan Valittu= jälkeen määritellään ehto, milloin kyseinen valikkoalkio esitetään valittuna eli työkalurivin nappi on alhaalla. Ehto on yleensä kytketty järjestelmämuuttujaan. Mikäli ehto on TOSI, valikkoalkio näytetään valittuna (nappi alhaalla).

    • Harmaa=lauseke – Avainsanan Harmaa= jälkeen määritellään ehto, milloin kyseinen valikkoalkio esitetään harmaana eli kyseistä valikkoalkiota ei voi valita. Ehto on yleensä kytketty järjestelmämuuttujaan. Mikäli ehto on EPÄTOSI, valikkoalkio näytetään harmaana.

    ID_VIIVA "Piirtää viivaa\nViiva"

    Komento="^E^Eviiva^&"

    ID_RASTERI "Asettaa rasteriin liittyviä asetuksia\nRasteri"

    Komento="|'rasteri^#"

    Valittu=RASTERI

    Komentotunnus sisältää Valittu-ehdon RASTERI, eli jos järjestelmämuuttujan RASTERI arvo on <>0 (=TOSI), valikkoalkio esitetään valittuna (alaspainettuna).

    ID_SEULA "Asettaa elementtien seulomisen\nSeula"

    Komento="|'seula^#"

    Valittu=(SEULA&1)&(SEULA>1)

    Komentotunnus sisältää kaksiosaisen Valittu-ehdon. Järjestelmämuuttujan SEULA ensimmäinen bitti täytyy olla 1 (= seula päällä) ja muuttujan arvon täytyy olla suurempi kuin 1 (seulaan on määritelty jokin elementtityyppi).

    ID_NÄYTTÖIKKUNAVIERLIST "Listaa tallennetut näyttöikkunakokoonpanot\nListaa näyttöikkunakokoonpanot"

    Komento="|näyttöikkuna ?^#"

    Harmaa=VIEREKKÄISET

    Komentotunnus sisältää Harmaa-ehdon VIEREKKÄISET, eli jos järjestelmämuuttujan VIEREKKÄISET arvo on =0 (=EPÄTOSI), valikkoalkio esitetään harmaana (poissa käytöstä).

    ID_TB_PIIRTOVALI "Tuo näytölle piirtotoimintovalikon\nPiirto-valikko"

    Komentotunnus on työkalurivin komentotunnus, joka sisältää vain opastemerkkijonot.