Mitoitusasetukset (vanha)

Mitoita ja Sulje -painikkeilla asetukset talletetaan.

KV/LV

Kytkentälinjan koko määräytyy vesikalustekannasta. Linjan koko kuitenkin voi suureta, jos kytkentälinjan pituus on riittävä. Verkoston mitoitus -kohdassa on taulukko kytkentälinjojen pituuksien vaikutuksesta kokoon. Paineiskujen pienentäminen -vaihdoehdon poistaminen pitää kytkentälinjojen koot kalustekannan mukaisina eikä niitä kasvateta linjan pituuden perusteella.

Jakolinjan koko mitoitetaan nopeuden ja kitkapainehäviön perusteella, jos linjan 1. putkea ei ole lukittu (putkikokoa ei valita mitoituksessa). Putkikoko määräytyy siksi, jossa kumpikaan asetuksen raja-arvo ei ylity. Jakolinjoissa on mahdollisuus myös asettaa toinen alempi kitkapainehäviörajoitus, jos mitoitusvirtaama ylittää raja-arvon. Tällä saadaan mitoitettua löysemmäksi suuremmat jakolinjat. Jos mitoitusvirtauksen arvona on 0, ei asetus ole käytössä.

Vedenlämmittimen painehäviö lisätään jokaisen vesikalusteen painehäviöön. Jos verkostopäitä viedään toiseen projektiin, tulee olla tarkkana, että vedenlämmittimen painehäviöt eivät tule kahteen kertaan laskentaan (projektissa jossa ei ole vedenlämmitintä, jätetään painehäviö 0:ksi).

Kupariputkia käytettäessä ei taulukon nopeusrajoituksia saa ylittää:

	KV	LV
Kytkentälinja	4 m/s	3 m/s
Jakolinja	4 m/s	3 m/s
LVK-linja	1 m/s	1 m/s

LVK

LVK-verkosto voidaan haluttaessa jättää mitoittamatta. Jos verkostossa on ongelmia, voidaan se jättää aluksi pois mitoituksesta.

LVK-linjassa ei putkikokoa rajoiteta kitkapainehäviön mukaan, vaan pelkästään nopeuden. Maksiminopeus ei kupariputkilla saa ylittää 1 m/s. Maksimi nopeus asetus koskee myös LV-linjaa, jossa on LVK-virtausta. Nopeusrajoitus koskee myös LV-putkessa olevaa LVK-virtausta.

Meno- ja paluuveden lämpötilojen avulla kiertovesipattereille ja rättipattereille lasketaan annetun tehon perusteella virtaus. Myös lämpöhäviöistä johtuva teho muutetaan virtaukseksi ed. mainituilla lämpötiloilla. Lämpöhäviö W/m -asetus koskee kaikkia putkia, joissa on LVK-virtausta (LVK ja LV).

Kiertovesiputkien lämpöhäviö voidaan jakaa kahdella eri tavalla verkostoon. Lämpöhäviöt voidaan jakaa koko verkostolle tai sitten linjakohtaisesti (uusi vaihtoehto). Koko verkostolle vaihtoehdossa kunkin linjan lämpöhäviöt lasketaan koko linjalta (kalusteelta verkostopäälle) ja näistä lasketut virtaamat lasketaan yhteen. Linjakohtaisesti vaihtoehdossa runkolinjojen lämpöhäviöt jaetaan linjojen määrän suhteessa.

Jos kiertojohdot ovat lyhyitä, tulee minimivirtaus asettaa. Tällä varmistetaan linjasäätöventtiileille virtaus, jota pystytään säätämään.

Kiertojohdon mitoituksessa on mahdollista varmistaa, että LVK-virtaama on halutun suuruinen suhteessa LV-virtaamaan. Rakennusten kaukolämmitys: Määräykset ja ohjeet K1/2003 (korj. ver. 4.7.2007): "Kiertovesijohdon mitoitusvirtaaman tulisi olla vähintään 30% lämpimän käyttöveden virtaamasta."

Koko verkostolle:

Lasketaan kaikkien kiertovesipäiden (rättipatteri/liitos LV-putkeen) linjapituus verkostopäille asti huomioiden myös LV-puoli. Esim. linjalle 2 pituus on linjojen 2 ja 1 yhteenlaskettu pituus. Lämpöhäviö lasketaan LV- ja LVK-putkilta ja se jaetaan kiertovesipäiden kesken tasan em. kokonaislinjapituuksien suhteen.

Linjakohtaisesti:

Lähempänä siirrintä olevan linjan lämpöhäviö jaetaan lähempänä kiertovesipäitä (rättipatteri/liitos LV-putkeen) oleville linjoille. Jakaminen tapahtuu palveltavien kiertovesipäiden suhteessa. Esim. linja 1:n kiertovesiputken pituus on 9,2 m, josta saadaan lämpöhäviöksi 46 W (9,2 m x 5 W/m). Linja 1 palvelee yhteensä kolmea kiertovesipäätä, joten linja 2 saa 1/3 linjan 1 lämpöhäviöstä (46 W * 1/3 = 15,3 W). Linjan 3 saa 2/3 eli 30,7 W. Linjan 3 kiertovesiputkella on myös oma lämpöhäviönsä 2,1 m x 5 W = 10,5 W. Tämä lämpöhäviö jaetaan linjojen 4 ja 5 kesken tasan eli 5,25 W. Kuhunkin kiertovesipäälinjaan lasketaan lisäksi niiden oma lämpöhäviö sekä mahdollinen rättipatterin teho. Sama laskelma tehdään myös LV-puolelle.

Eli lämpöhäviötä jaetaan vain linjan palveltaville kiertovesipäille.

2D-nousut

2D-kuvassa putkinousun halkaisija on 1.2 mm * mittakaava. Normaalisti putkinousun "koko" on tasokuvassa 60 mm. Jos nousun halkaisija eristeellä on yli 60 mm, saadaan nousut näkymään todellisen kokoisina. Tällä saadaan kuvan luettavuutta parannettua etenkin kuiluissa. Pienemmän kokonaishalkaisijan omaavat nousut jätetään oletuskokoon nousun näkymisen varmistamiseksi 2D-kuvassa. Eristyksen paksuus tulee aina vuorivillaeristyksellä. Muulla eristyksellä kokonaishalkaisijat voivat poiketa esitetystä.

Käytettävissä oleva paine

Jakelujohdon alin normaalipaine kPa on painetta merenpinnassa, jonka vesilaitos ilmoittaa.

Alemman lattiatason korko merenpinnasta m on alimman kerroksen absoluuttinen lattiakorko. Normaalipaineesta vähennetään tästä arvosta * 10 kPa

Tonttivesijohdon ja vesimittarin painehäviö kPa vähennetään vielä saadusta tuloksesta. Jäljelle jäävä paine on vesimittarin päässä oleva paine (olettaen, että vesimittari on alimman kerroksen lattiatasossa). Mitoituksen jälkeen vesimittarin painehäviö saadaan selville valitsemalla vesimittarille tyyppi, joka laskee samalla vesimittarin yli olevan painehäviön. Tämä painehäviö tulee syöttää kenttään tonttivesijohdon kanssa. Verkostoon voidaan piirtää myös tonttivesijohto ja laittaa verkostopää vasta tonttivesijohdon päähän. Tässä tapauksessa kenttään syötetään pelkästään vesimittarin painehäviö. Mitoitus ei koskaan laske vesimittarin painehäviötä vesimittarista (huoneistovesimittareilla painehäviö lasketaan kertavastuspohjaisesti). Jos verkosto mitoitetaan tonttivesijohdon päähän saakka, ei paine vesimittarilla -arvo pidä paikkaansa (mitoitus edelleen kuitenkin laskee oikein).

Mitoitusvirran laskenta

Normivirtojen summan ja suurimman normivirran perusteella laskettavan mitoitusvirran kaavassa on kaksi muuttujaa, jotka riippuvat rakennuskohteesta.

U = todennäköisyys, että normivirtaama qN1 on vesikalusteella käytössä huippukulutuksen aikana

A = kerroin, joka ottaa huomioon kuinka usein mitoitusvirtaama ylitetään

Arvoja U = 0.015 ja A = 3.1 voidaan käyttää asuin-, toimisto-, koulu-, hotelli-, sairaala- ym. vastaavissa rakennuksissa.

Putkilaatu ja veden ominaisuudet

Putkilaatu vaikuttaa käytettäviin putkikokoihin ja putken painehäviölaskentaan karheusarvon kautta. Kytkentälinjat saavat laadun vesikalustekannasta. Jakolinjat saavat putkilaadun tästä asetuksesta, jos risteyksessä 1. lähtevällä putkella ei ole laatua.

Putkilaadun pakotus asetukseen aktivointi johtaa putkilaadun vaihtoon koko projektissa (myös kytkentälinjat ja lukitut putket). Verkostoissa, joissa käytettään useita eri laatuja, esimerkiksi muovi ja kupariputkia, ei kannata käyttää tätä putkilaadun pakotusta.

Putkikoon pienenemisen sallinta sallii putkikoon pienenemisen (sisähalkaisijan) mentäessä verkoston päätä kohti. Jos sallinta ei ole päällä ja putkilinjan koko on lukittu suureksi, niin verkostopäähän päin olevat lukitsemattomatkin linjat saavat kooksi vähintään lukitun linjan putkikoon.

Kinemaattinen viskositeetti on veden perusominaisuus, jota ei tule muuttaa.

RYL eristykset

Mitoitus asettaa haluttaessa eristyssarjat kytkentä-/ jakolinjoihin tai LVK-virtausta sisältäviin LV/LVK-linjoihin. Putkille menee tieto eristyssarjasta, jonka perusteella 3D-pintojen laitto laittaa eristyksen näkyviin. Myös putken ala/yläkoron näyttö laskee aina todellisen ala/yläkoron putken koon ja eristyssarjan mukaan.

Eristyssarjat lisätään alla olevan taulukon mukaisesti:

	Läpinousu	muut
KV	Sarja22	Sarja21
LV	Sarja23	Sarja25
LVK	Sarja23	Sarja25

Toiminto asettaa ERISTYS -attribuuttiin eristyssarjan ja päivittää mahdollisesti putkessa olemassa olevan eristyssarjan. Eristyksen asetus putkelle -toiminnolla voidaan mitoituksen laittamia eristyssarjoja muuttaa putkikohtaisesti.

Katso myös: