Sadevesiviemäreiden
mitoitus (vanha)
Sadevesiviemäreiden mitoitus valitsee mitoitusvirtaaman ja putkilaadun perusteella putkikoon ja kaltevuuden kuvassa piirretylle linjalle risteyspisteesä toiseen. Putkille lasketaan todelliset alku- ja loppukorot ja putket siirretään todellisiin z-koorinaatteihin. Ennen mitoitusta kaivot ja sadevesiviemärit piirretään kokonaisuudessaan kuvaan. Tässä vaiheessa putkien koroilla ei ole merkitystä, koska mitoitus siirtää ne oikeisiin korkoihin mitoituksen yhteydessä.
Mitoituksen perusteena on sen hetkiset mitoitusvirtaamat. Jos kaivojen mitoitusvirtaamat muutetaan jälkikäteen, joudutaan mitoitus tekemään uudestaan tonttiliityntäkohtaan saakka. Tämän takia mitoitus kannattaa tehdä vasta siinä vaiheessa, kun sadevesiviemäreiden lopulliset paikat ja mitoitusvirtaamat ovat selvillä.
Sadevesiviemärilinjan valinta
Osoitetaan viemärilinjan putki linjan päästä, josta putken lähtökorko on tiedossa. Sadevesivirtaaman laskennan jälkeen toiminto näyttää tulevaan linjaan kuuluvat putket, joiden putkikoko ja korot lasketaan.
Huom! Jos liityntäkorko tiedetään kaivosta, osoitetaan tulevan linjan putki kaivon puolesta. Jos toiselta kaivolta on jo mitoitettu linja linjojen yhteiseen risteyspisteeseen, valitaan putki liitoskohdan puolelta, koska korko liitoskohdassa on määrätty. Koska toiminto osaa laskea kaatoja sekä myötä- että vastavirtaan, voidaan mitoitus alkaa vaikka tontin sadevesiviemärin liitoskohdasta. Tällöin valitaan kuvasta kaikki kaivot, koska kaikki laskevat samaan runkoviemäriin.
Sadevesimitoitusvirtaaman laskenta
Valitaan valittuun linjaan liittyvät kaivot, joihin sadevesimitoitusvirtaaman laskennalla on saatu mitoitusvirtaama. Jos risteykseen tulevassa linjassa on useamman kaivon virtaama, voidaan valita myös mitoitetun linjan putki, joka sisältää valmiiksi useamman kaivon mitoitusvirtaaman.
Huom! Jos valitaan mitoitetun linjan putki, ei silloin saa enää valita kyseiseen linjaan liittyviä kaivoja. Tämä johtaa mitoitusvirtaaman kaksinkertaiseen arvoon. Jos mitoitusvirtaamia ei ole laskettu, kysyy toiminto mitoitusvirtaamaa, joka syötetään käsin toiminnolle. Tälläisessä tapauksessa verkoston alemmilla tasoilla täytyy valita aina mitoitettuja linjan putkia mitoituksen perusteeksi.
Lähtökorko
Lähtökorko saadaa automaattisesti, jos mitoitettava linja on osoitettu päästä, jossa on muita mitoitettuja linjoja. Muussa tapauksessa lähtökorko annetaan käsin dialogiin. Loppukorko voidaan laskea kaltevuuden vaikutus vähennettynä (virtaussuuntaan) tai lisättynä (virtaussuuntaa vastaan). Kaivolta lähdettäessä oletus on aina - (virtaussuuntaan).
Vähimmisvaatimukset
Toiminto laskee minimiputkikoon ja -kaltevuuden mitoitusvirtaaman ja putkilaadun perusteella. Näitä arvoja ei tule koskaan alittaa, vaikka toiminto antaa sille mahdollisuuden. Pienin sallittu koko on DN70 ja kaivosta lähtevä DN100. Putken kooksi ei saa valita kokoa, joka johtaa putkikoon pienentymiseen virtaussuunnassa.
Valittu putkikoko ja kaltevuus
Putkikooksi valitaan koko, jolla kaltevuus ylittää minimikaltevuuden (ja putkikoko on yli minimikoon). Putkikooksi voi tämän jälkeen valita myös pienemmän putkikoon, joka johtaa suurempaan kaltevuuteen. Putkikoon valinnan jälkeen kaltevuutta voi muuttaa käsin, jonka perusteella lasketaan koko ajan loppukorkoa. Kaltevuus lasketaan tarkoilla arvoilla, mutta dialogissa kaltevuus on pyöristetty tasapromilleihin. Jos kaato jää alle minimikaadon, asetetaan kaadoksi minimikaato.
Kaivon alakoron ja kannen koron ylläpitäminen
Kaivon kuvaan laiton yhteydessä kysytään kannen korko, joka tulee kaivon YKORKO-attribuutin arvoksi. kun kaivoon liittyviä linjoja mitoitetaan, tarkistetaan automaattisesti linjojen ylettyminen Z-suunnassa kaivoon. Kaivon alakorkoa ja kannen korkoa muutetaan aina, jos linjan liityntäkorko sitä edellyttää. Kaivon alapinta voidaan saada alemmas sakkaosa-määrityksen avulla. Aina kun linja liittyy alemmas kuin kaivo yltää, kysytään sakkaosan korkeutta.
Kaltevuuden merkintä
Jos sadevesiviemäri on mitoitettu, on sillä kaltevuus suoraan z-koordinaattien perusteella. Tällöin kaltevuutta ei kysytä eikä virtaussuuntaa (vain suunta, kummalle puolelle putkea merkintä laitetaan).
Mitoituksen lopputuloksen tarkastelu
Asemakuvaa on hyvä mitoituksen jälkeen katsoa vinossa näkymässä, jolloin voidaan heti todeta, onko kaikkien sadevesiviemäreiden putket toisissa kiinni liitoskohdista. Näkymän voi myös jakaa mitoitusvaiheessa kahteen osaan, jolloin toisessa näkyy koko ajan kolmiulotteinen näkymä putkista ja kaivoista.
Huom! Koska mitoituksessa viemäreille annetaan todelliset korot metreissä (kuvaan tulevat millimetreinä), voi lopputulos näyttää 3D-näkymässä omituiselta, koska asemakaavakuva on 0-korossa z-akselilla. Asemakaavakuvaa (yleensä 2D-kuva) voidaan nostaa haluttuun keskimääräiseen maapinnan korkoon (tai rakennuksen alapinnan korkoon) muokkaamalla tartuntamuokkauksella viitekuvan Z-arvoa (ominaisuudet...numeeriset...Z). Ennen muokkausta viitekuva täytyy vapauttaa (Alasvetovalikosta Tasokomennot A*vapautus).