LV-, LVK- ja KV-putkien piirrossa kannattaa laittaa ensin vesikalusteet, joista piirretään putket sopivalla putkenpiirto -toiminnolla. Kesken putken piirron voidaan myös vaihtaa putki-infosta korkoa, joka saa aikaan automaattisen nousun laiton putkeen.
Spliniputkilla koron muutos putki-infoon tulee tehdä ennen splinin lopettamista ENTERillä (tai hiiren oikealla). Toiminto havaitsee koron muutoksen ja laittaa splinin loppuun nousun, josta toinen splini lähtee liikkeelle. Jos putken piirto halutaan lopettaa nousuun, tulee toiminto lopettaa painamalla ESC.
Ennen LVK-putkien piirtoa kuvaan laitetaan patterit, joista lähdetään piirtämään putket (2 kpl LVK-putkia).
Piirrettäessä spliniputkia, tulee näytölle putken piirron ajaksi putkisnapit, jotka helpottavat putkien piirtoa. Helpoin tapa on lähteä liikkeelle vesikalusteen noususta, jolloin ei tarvitse käyttää snappeja. Tultaessa jakotukille, asetetaan tartunta jakotukkiin (oikeanpuoleinen painike) päälle.
Paikkausjärjestelmä
Vesiputkien piirrossa on paikkausjärjestelmä. Automaattiset tunnistukset tapahtuvat aina tietyltä etäisyydeltä (alla kuvattu sanalla lähellä). Jos siis kuvan mittakaava on 50, hakee toiminto vaakaputkia ja nousuja 25 mm etäisyydeltä annetusta pisteestä. Jo olemassa oleviin ja piirtotoimintojen laittamiin nousuihin päivittyvät aina oikeat ala- ja yläkorot.
Paikkausjärjestelmän saa väliaikaisesti pois päältä putkien piirron aikana olevasta työkalurivistä (vasemmanpuolinen). Työkalurivin voi siirtää haluttuun kohtaan, jossa se on seuraavalla kerralla.
Lähtö noususta (tai vastaavasta):
-
Jos putken aloituspiste on lähellä nousua, paikallistaa toiminto nousun ja laittaa putken lähtemään noususymbolin keskeltä.
Lähtö vaakaputkesta:
-
Jos putken aloituspiste on lähellä vaakaputkea, paikkaa toiminto aloituspisteen lähellä olevaan putkeen kiinni. Jos putki on samassa korossa, laitetaan liitokseen risteyspiste. Jos putki on eri korossa, laitetaan liitokseen nousu.
Lähtö vaakaputken päästä:
-
Putken aloituspiste on lähellä vaakaputken päätä: Jos aktiivikorko on sama kuin löydetyllä putkella, jatkaa toiminto löydettyä putkea. Jos korot eivät ole samat, kysytään lähtötapaa: A) Laitetaanko päähän nousu ja putken piirto eri korossa B) Aktiivikorko vaihdetaan osoitetun putken kanssa samaksi.
Liittyminen toiseen putkeen:
-
Jos putki liittyy toiseen putkeen riittää, kun annetaan putken loppupiste lähelle toista putkea. Toiminto paikkaa putken loppumaan tasan toiseen putkeen ja laittaa liitoskohtaan joko risteyspisteen tai nousun riippuen putkien koroista.
Putken päättäminen nousuun (tai vastaavaan):
-
Jos putken loppupiste on lähellä nousua, toiminto paikkaa putken loppupisteen nousun keskelle. JOS HALUTAAN tulla nousuun vierestä siten, että nousun päähän tulee pieni mutka, on putki piirrettävä noususta poispäin.
Putkien jatkojen paikkaus:
-
Jos putkea jatketaan samaan suuntaan piirron aikana, toiminto yhdistää automaattisesti putket yhdeksi putkeksi.
Putkien suunnanmuutokset:
-
Putken piirto vastakkaiseen suuntaan lyhentää putkea. Haluttaessa voi putken piirtää jopa 180° toiseen suuntaan edellisestä mutkasta.
Korkomuutosten käsittely
Putken piirron aikana tehty korkomuutos voidaan piirtää kuvaan joko pysty- tai vinolla putkella. Pystyputki esitetään ympyränä, jota kutsutaan nousuksi. Oletuksena putken piirron aikana näkyvässä työkalurivissä korkomuutosten käsittelynappi on pohjassa, jolloin korkomuutokset tehdään nousuilla.
Vinot putket esitetään kuvassa siten, että vinon putken molemmissa päissä on puoliympyrä.
Jos olemassa olevasta vaakaputkesta halutaan lähteä vinosti liikkeelle, asetetaan putki-infoon haluttu korko ja vaihdetaan korkomuutosten käsittelynappi pois päältä ennen kuin annetaan aloituspiste olemassa olevan putkeen. Aloituspiste tulee olemassa olevan putken korkoon ja loppupiste aktiiviseen korkoon.
Jos olemassa olevaan putkeen halutaan liittyä vinosti, tehdään vastaavasti: Ennen loppupisteen antoa nykyiseen putkeen, asetetaan korkomuutosten käsittelynappi pois päältä.
Kerroksen vaihto
Jos putki jatkuu toiseen kerrokseen, annetaan nousun kohdalla K-kirjain avainsanaksi tai painetaan Kerroksen vaihto -painiketta, jolla kuvaan saadaan nousu ja käynnistetään putkinousujen jatko eri kerrokseen. Kerroksen vaihdon voi myös tehdä valmiista noususta painamalla Nousut toiseen kerrokseen -painiketta ja näyttämällä nousut, jotka viedään toiseen kerrokseen.
Näytöllä olevien putkien ja kanavien korkojen näyttö
Korkojen näyttö mahdollistaa kesken putken piirron muiden näkymässä olevien putkien ja kanavien korkojen tarkistuksen pseudopiirtona.
Nousujen laitot vaihtavat
aina automaattisesti oikean tason, jolloin käyttäjän ei tarvitse tästä
huolehtia. Käytännössä nousuja laitetaan kuvaan vain läpinousuiksi, muut
tulevat joko kalusteiden laitossa tai putkien piirrossa automaattisesti.
Toiminnossa, joka laittaa
sekä kylmä-, että lämminvesinousun samalla kertaa, täytyy suuntakulmaksi
antaa kylmävesinousun paikan suunta.
Putket piirretään aina nousun keskelle saakka. Nousut ovat peittäviä: Niissä on peitto-elementti, jonka vuoksi nousun alle jäävät putket eivät näy näytössä eikä tulostuksessa. Tämän edellytyksenä on, että nousu on elementtitietokannassa siihen liittyneiden putkien jälkeen. Jos putki piirtyy näytöllä nousun keskelle saakka, voi ETEEN -komennolla nousun saada viimeisimmäksi elementiksi.
Nousuun liitoksissa käyttövesinousut katkeavat erillisiksi nousuiksi liitoksen kohdalta. Ne muodostavat ryhmän, jossa ei ole ryhmävalinta päällä.
Kerrosten väliset nousut
Nousut, jotka jatkuvat toiseen kerrokseen, tehdään omalla toiminnolla tai suoraan putken piirroilla (käynnistävät saman toiminnon).
Toiminto kopioi valitut nousut joko ylempään tai alempaan kerrokseen, asettaa oikeat korot ja kerrosnousun attribuutit. Kerrosten välinen leikkauskohta välipohjan alapinnassa. Kerroksessa putkiliitokset tulee olla välipohjan alatason yläpuolella.
Jos välipohjan paksuus on 300 mm, pitää nousuun alimman putken liitoskoron olla suurempi kuin -300 mm. Jos putkia liittyy vielä alempaa, tulee välipohjan paksuutta lisätä. Vastaavasti jos alemmassa kerroksessa putket liittyvät ylhäältä (jos esim. kerroskorkeus on 3000 ja putket liittyvät 2700 mm korossa, pitää välipohjan paksuus olla vähemmän kuin 300 mm.
Mitoituksessa läpinousussa pitää olla avoin pää sinne suuntaan, josta virtausta toiseen kerrokseen menee/tulee molemmissa kerroksissa.
Kerrosten välisissä nousuissa on V-NOUSU ja VSUUNTA -attribuutit
V-NOUSU -attribuuteissa molemmissa kerroksissa on sama arvo. Jos nousu tekee sivuttaissiirtymän, saa se oman arvon. Samassa kuvassa ei voi olla useampaa samaa arvoa V-NOUSU -attribuutissa. Verkostoa mitoitettaessa testaus toiminto tarkistaa löytyykö samoja nousutunnuksia. Samoin kerrosnousuja kopioidessa virhejärjestelmä varoittaa saman tunnuksen käytöstä.
VSUUNTA -attribuutti jää tyhjäksi, jos verkoston KV- ja LV-virtaussuunta on alhaalta ylöspäin, joka on normaalitilanne. VSUUNTA -attribuutti saa arvon ALAS, jos KV- ja LV-virtaus menee alaspäin. Jos KV-putki on tullut 2-kerroksesta 3-kerrokseeen ja sieltä lähtevä vaakaputki laskee takaisin alas 2-kerrokseen kalusteelle, on kyseessä virtaus alaspäin. Jos virtaussuunta on mennyt väärin (mitoitus ei mene läpi), niin Virtaussuunnan vaihto -napilla saa jälkikäteen kerrosnousuista vaihdettua VSUUNTA -attribuutille arvon. Nousuilla molemmissa kerroksissa täytyy olla sama VSUUNTA -attribuutin arvo. Jos on tilanne, jossa sekä alempaan, että ylempään kerrokseen lähteen virtaus keskikerroksen noususta ja nousuun tulee vaakaputki, jossa on kokonaisvirtaus, tulee ylimmän kerroksen nousulla olla virtaus ylöspäin (tyhjä) ja keskikerroksen ja alemman kerroksen nousulla alaspäin (ALAS).
LVK-putken V_SUUNTA -attribuutti on sama kuin LV-putkien, vaikka todellisuudessa virtaus onkin päinvastainen.
: