Tunnusjärjestelmä
Kaaviosovelluksissa käytetään tunnusjärjestelmää, joka pohjautuu IEC-standardiin. Kaikilla kuvan komponenteilla on ns. kokotunnus, jonka perusteella laitteet erotetaan toisistaan. Kokotunnus muodostuu kokonaisuudesta (piiritunnuksesta), sähköpositiosta (keskustunnuksesta) ja laitetunnuksesta:
=[Kokonaisuus]+[Sähköpositio]-[Laitetunnus] esim. =4333+MCC1-K1:
-
Sähköpositio ilmaisee komponentin sijainnin. Sähköposition etumerkkinä käytetään plusmerkkiä.
-
Laitetunnus eli komponentin tunnus. Laitetunnuksen etumerkkinä käytetään yhdysmerkkiä.
Tunnukset sijoitetaan piirustuspohjassa joko Kokonaisuus- tai Sähköpositio-kenttään. Näihin piirustuspohjan kenttiin ei välttämättä tarvitse kirjoittaa etumerkkiä.
Yhdessä piirtotiedostossa voidaan esittää usean eri piirin/keskuksen laitteita. Nämä erotetaan toisistaan kokonaisuus/sähköpositiotunnuksella edellä kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Tunnusjärjestelmää hyödynnetään mm. ristiviittauksien teossa sekä tietokantatoiminnoissa.
Kun sähköpositio on esitetty piirustuspohjassa, kaikkien tämän lehden laitteiden sijainti on sama. Mikäli lehdellä on laitteita, jotka eivät kuulu samaan sijaintiin (esim. keskukseen), on tällöin niiden tunnuksessa esitettävä myös sähköpositio (esim. +P1-S1). Toinen vaihtoehto on piirtää laitteen ympärille keskusrajaus ja antaa sille sähköpositio (keskustunnus (P1)).
Piirikaavioissa pitkät tunnukset voidaan jakaa myös eri riveille (max 3 riviä). Jako tehdään sijoitettaessa symbolia kuvaan tietyn asetuksen ollessa päällä (kts. Schematics-asetukset). Tämä edellyttää, että symbolilla on tunnusattribuutin lisäksi attribuutit KOKONAISUUS ja SAHKOPOSITIO. Jako tehdään standardin mukaisten välimerkkien =, + ja - mukaan. Esim. tunnus =KOK+POS-TUN jaetaan seuraavasti:
=KOK
+POS
-TUN